Rasvaliukoiset vitamiinit

Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Ne eroavat vesiliukoisista vitamiineista monin tavoin. Elintarvikkeissa ne esiintyvät rasva- ja öljyosissa. Niiden imeytyminen tapahtuu sappinesteen välityksellä, koska ne eivät liukene veteen. Seuraavassa on yksityiskohtaista tietoa kustakin rasvaliukoisesta vitamiinista.

A-vitamiini

Tarve

A-vitamiinin tarpeen määrittämistä pidetään hankalana. Eläinkunnantuotteissa A-vitamiinin esiintymismuoto on retinoli. Vastaavasti kasvinkunnan tuotteissa on A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja mm. b -karoteenia, jonka elimistö muuttaa A-vitamiiniksi. Koska karotenoidien A-vitamiiniaktiivisuus on retinolia pienempi, ilmoitetaan A-vitamiinin tarve retinoli-ekvivalentteina (RE). Suositeltu päivittäinen tarve (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on miehille 900 mikrogramma RE ja 700 mikrogramma RE naisille.

Parhaat lähteet

Vihreät ja keltaiset kasvikset ja hedelmät, erityisesti porkkana, sisältävät paljon A-vitamiinia. Vastaavasti eläinkunnan tuotteissa hyviä lähteitä ovat maito, juusto, voi, maksa ja munankeltuainen.

Tehtävät

A-vitamiini vaikuttaa merkittävästi sarveiskalvon ja epiteelisolujen toimintaan ja sitä kautta näkökykyyn. Lisäksi A-vitamiini vaikuttaa solujen kasvuun ja erilaistumiseen ja tätä kautta mm. luuston ja hampaiden kehittymiseen ja kuntoon. A-vitamiini vaikuttaa myös hormonien muodostumiseen ja suojaa elimistöä syövältä.

Puutosoireet

Koska A-vitamiinia voi olla elimistössä varastoituneena noin vuoden tarpeeksi, eivät puutosoireet ilmesty heti saannin loppumisen jälkeen. Kuitenkin pitkäaikaisen riittämättömän saannin seuraukset voivat olla vakavia. Hämäräsokeus on yksi ensimmäisinä ilmestyvistä puutosoireista. Jos puutos jatkuu, voi seurauksena olla sarveiskalvon hajoaminen ja sokeus (kseroftalmia). Puutos voi myös estää luuston kasvua, aiheuttaa muutoksia luuston muodossa, kehittää säröjä ja mädäntymistä hampaissa sekä surkastuttaa hampaiden muodostuksessa tarvittavia soluja. A-vitamiinin puutos voi johtaa myös anemiaan sekä aiheuttaa muutoksia hermosto- ja lihaskudoksiin ja johtaa jopa halvaantumiseen.

Toksisuus

A-vitamiinimyrkytys syntyy, kun sitä sitovat proteiinit eivät pysty enää sitomaan uusia A-vitamiinimolekyylejä, vaan soluihin pääsee vapaata A-vitamiinia. Ravinnosta peräisin oleva A-vitamiini aiheuttaa myrkytystilan vain harvoin. Sen sijaan pitkäaikainen A-vitamiinivalmisteiden liiallinen käyttö altistaa A-vitamiinimyrkytykselle, jonka oireita ovat pahoinvointi, ärtyisyys, väsymys, unettomuus, levottomuus, päänsärky, ihasheikkous ja maksaoireet.

D-vitamiini

Tarve

Muista vitamiineista poiketen elimistömme kykenee muodostamaan D-vitamiinia; tämä tapahtuu auringonvalon vaikutuksesta iholla. Suomessa D-vitamiinia ei kuitenkaan muodostu riittävästi pimeänä vuodenaikana, vaan D-vitamiinia on saatava myös ravinnosta. Päivittäinen suositeltava saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on 7,5 mikrogramma . Auringonvalon vaikutuksesta ei voi muodostua toksisia määriä D-vitamiinia.

Parhaat lähteet

Elintarvikkeista eniten D-vitamiinia sisältävät kalat, kananmunat, maksa, sekä vitaminoitu maito ja margariini. Lisäksi D-vitamiinia on melko paljon tietyissä sienissä.

Tehtävät

D-vitamiini vaikuttaa luuston mineralisaatioon vaikuttamalla kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaan mm. lisäämällä niiden imeytymistä.

Puutosoireet

D-vitamiinin puutostauteja ovat riisitauti lapsilla ja osteomalasia eli luuston pehmeneminen aikuisilla. Jo lievä D-vitamiinin puutos häiritsee luuston kehittymistä ja lisää murtuma-alttiutta. Lapsilla D-vitamiinin puute aiheuttaa kasvun ja motorisen kehityksen häiriintymistä, ruokahaluttomuutta, heikkoutta ja infektioalttiutta. Riisitaudin oireita ovat epämuodostumat raajoissa, selkärangassa, rintakehässä ja lantiossa.

Toksisuus

Ylimäärä D-vitamiinia lisää kalsiumin pitoisuutta veressä, jolloin kalsiumia voi kiteytyä sydämeen, munuaisiin sekä verenkierto- ja hengityselimiin. Muita toksisuusoireita ovat ruokahaluttomuus, päänsärky, heikkous, jano ja lopulta tajunnan häiriöt.

E-vitamiini

Tarve

E-vitamiinin suositeltu päivittäinen saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) miehille on 10 mg/päivä ja vastaavasti naisille 8 mg/päivä.

Parhaat lähteet

E-vitamiinia on runsaasti kasviöljyissä, esimerkiksi rypsi-, soija- ja auringonkukkaöljy ovat hyviä E-vitamiinin lähteitä. Teelusikallisesta kasviöljyä saadaan lähes puolet päivittäisestä tarpeesta. Myös kasviöljyjä runsaasti sisältävät tuotteet kuten margariinit ja salaatinkastikkeet ovat hyviä lähteitä. Sen sijaan eläinrasvat sisältävät E-vitamiinia vain vähän. Kuumennus tuhoaa E-vitamiinia huomattavasti.

Tehtävät

C-vitamiinin tavoin E-vitamiini on antioksidantti. Se ylläpitää solukalvon rakennetta, säätelee hapettumisreaktioita ja suojaa mm. A-vitamiinia hapettumiselta. Antioksidanttina E-vitamiini vaikuttaa eniten keuhkojen kautta kulkeutuviin puna- ja valkosoluihin.

Puutosoireet

Liian alhainen E-vitamiinitaso aiheuttaa punasolujen hajoamista eli hemolyysiä. Muita E-vitamiinin puutosoireita ovat häiriöt hermostossa ja lihaksissa, kuten rappeutumat, heikkoudet, kävelyvaikeudet ja lihaskipu pohkeissa.

Toksisuus

E-vitamiini on vähemmän toksinen kuin A- ja D-vitamiinit. E-vitamiinivalmisteiden liiallinen käyttö voi kuitenkin aiheuttaa toksisia oireita, kuten päänsärkyä, heikkoutta, huimausta, uupumusta ja näköhäiriöitä.

K-vitamiini

Tarve

K-vitamiinilla on 2 luontaista esiintymismuotoa: K1-vitamiini eli fyllokinoni ja K2-vitamiini eli menakinonit. Suoliston bakteerit tuottavat menakinoneja. Niiden ravitsemuksellista merkitystä ei kuitenkaaan täysin vielä tunneta. K-vitamiinia tarvitaan myös ravinnosta. Sille ei ole määritelty suositeltavaa päivittäistä saantia, mutta tarpeeksi on arvioitu n. 1 mikrogramma /kg ruumiinpainoa. Toisaalta verenhyytymislääkkeitä käyttävien tulee välttää liiallista K-vitamiinin saantia, koska se heikentää lääkityksen tehoa.

Parhaat lähteet

Eniten K-vitamiinia sisältävät vihreät kasvikset, kasviöljyt ja niitä sisältävät tuotteet sekä maksa.

Tehtävät

K-vitamiinia tarvitaan eräiden veren hyytymisessä tarvittavien proteiinien synteesissä. Lisäksi K-vitamiinin tiedetään vaikuttavan merkittävästi luuston kuntoon.

Puutosoireet

Riittämätön K-vitamiinin saanti estää veren hyytymisen. Puutostila on kuitenkin äärimmäisen harvinainen. Sitä esiintyy ainoastaan vastasyntyneillä, joiden suolistossa ei vielä ole K-vitamiinia muodostavia bakteereita. Koska myös äidinmaidon K-vitamiinipitoisuudet ovat alhaiset, annetaan vastasyntyneille K-vitamiinia pistoksena.

Toksisuus

K-vitamiinin toksisia oireita esiintyy ainoastaan ihmisillä, jotka käyttävät vitamiinin vesiliukoista muotoa valmisteena. Näitä oireita ovat punasolujen hajoaminen (hemolyysi), keltatauti ja muutokset aivoissa.

Lue lisää:

• Vesiliukoiset vitamiinit
• Kysymyksiä ja vastauksia vitamiineista