Vitamiinit

Vitamiinit ovat ihmiselle välttämättömiä kalorittomia ravintoaineita. Elimistömme ei pysty muodostamaan vitamiineja, vaan tarvitsemme niitä päivittäin ravinnosta. Vitamiinit toimivat koentsyymeinä eli avustajina mm. erilaisissa aineenvaihduntareaktioissa. Lisäksi ne vaikuttavat moniin muihin elimistön toimintoihin, kuten ihon uusiutumiseen, näkökykyyn, veren hyytymiseen sekä hermosto- ja immuunisysteemeihin.

Eri vitamiineja tarvitaan eri määriä. Lisäksi tarve voi vaihdella erilaisten ihmisten välillä. Yleensä lapset, vanhukset, tietyistä sairauksista kärsivät ja raskaana olevat tarvitsevat vitamiineja enemmän.

Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään: vesi- (B ja C) ja rasvaliukoisiin (A,D,E ja K) vitamiineihin. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön, joten niiden liiallinen saanti voi aiheuttaa toksisia oireita. Sen sijaan ylimäärän vesiliukoista vitamiinia elimistö pystyy erittämään. Tästä syystä vesiliukoisten vitamiinien liikasaannista johtuvat toksiset oireet ovat harvinaisia, mutta vastaavasti puutosoireet yleisempiä kuin rasvaliukoisten vitamiinien puutosoireet. Puutosoireet vaihtelevat lievistä oireista, kuten päänsärky, iho-ongelmat ja ruokahaluttomuus, vakaviin tautitiloihin. Esimerkiksi B1-vitamiinin pitkäaikainen puutos aiheuttaa beri-beriä ja C-vitamiinin keripukkia. Vakavat puutosoireet ovat kuitenkin harvinaisia kehittyneissä maissa. Sen sijaan tietyissä ryhmissä päivittäinen saanti voi olla optimaalista alhaisempi.

Vitamiineja on kaikenlaisissa elintarvikkeissa: hedelmissä, vihanneksissa, kaloissa, vilja-, liha- ja maitotuotteissa. Niiden pitoisuustaso riippuu sekä itse elintarvikkeesta että sen säilytyksestä ja prosessoinnista. Yleensä pitkä säilytys ja prosessointi pienentävät ruoan vitamiinipitoisuuksia.

Lue lisää:

• Vesiliukoiset vitamiinit
• Rasvaliukoiset vitamiinit
• Kysymyksiä ja vastauksia vitamiineista